Keittiöpuuhien lisäksi minulla on muutama muukin hyvin rakas harrastus. Olosuhteiden pakosta en ole päässyt ehdottomien suosikkieni pariin viime aikoina, mutta samaiset ja muutamat muut olosuhteet ovat pakottaneet minut kaivamaan puikot, virkkuukoukun ja pari lankakerää esille. Törmäsin töiden puitteissa marttoihin ja sain heiltä innoituksen opetella
isoäidin neliöiden virkkaamista. Kauheasti opettelua ei tarvittu ja värikkäistä neliöistä syntyi hieno peitto. Lanka on Novitan Seitsemän veljestä. Tulee kivasti tuollaista värikästä ilman loputonta päättelyurakkaa (vaikka ei se päättelykään niin kauheaa ole).


Viltistä puuttuu vielä reunus, mutta mietin tässä viltin lopullista kokoa. Myös viltin lopullinen sijoituspaikka on auki. Taidan virkata vielä muutaman neliön lisää, nyt peiton alta pilkottaa melkoisesti tuota koenukkujaa. Ja koenukkujakin kasvaa koko ajan.
Tässä tulee vielä sukat, jotka neuloin FB:n käsityöhaasteen johdosta ystävälleni. Lanka oli niin ikään Novitan Seitsemän veljestä. Jos kantapää on unohtunut koulun käsityötuntien jälkeen, niin
Martat ystävällisesti neuvoo siinäkin.
4 kommenttia:
Tykkään!!!
Villasukat lämmittävätkin mukavasti, kun tämä sää on taas tätä...
Villasukat ovat kyllä ihan välttämättömät varusteet Suomen kevätsäässä, ja mulla ne on käsillä myös kesällä... (tai jaloilla).
Aivan mahtavaa! Siistiä jälkeä! ;) Kannatti tarttua haasteeseen!
Lähetä kommentti